Ota CRM – sovelluksen data hyötykäyttöön

Olemme aiemmin kirjoittaneet yrityksen CRM:n datan hyödyntämisestä, pääpaino silloin oli suorat yhteydet esimerkiksi Power BI:n avulla organisaation D365 ympäristöön.

Mutta kaikille organisaatioille tämä ei ole riittävää, vaan vaaditaan datan yhdistämistä eri sovellusten olemassa olevien datojen kanssa. Tällöin käytännössä tarvitaan tietovarastoinnin tekniikoita.

Tässä esimerkkitapauksessa oletamme, että organisaatiolla on on-premises mallilla rakennettu tietovarasto tai oikeammin data mart ja sillä on käytössään ETL – teknologia dataintegraatioihin.

Toisessa osassa kerromme hieman miten vastaava datan ottaminen hyötykäyttöön tapahtuisi, jos käytössä olisi monipuoliset Microsoft Azure – ympäristön palvelut.

 

Esimerkki energia-alalta

Energiayhtiö Oy käyttää perusjärjestelmänään energia-alalle tyypillisen lyhenteen mukaisesti ison toimittajan CIS – sovellusta, mikä viittaa sanaan Customer Information System. Tämä systeemi hoitaa laskutuksen ja sopimusten hallinnan prosesseihin liittyviä asioita.

Yhtiö on myös hankkinut liiketoiminnan johtamista varten data martin, josta voi nähdä sopimuskannan tilanteen sekä laskutukseen liittyviä asioita. Näillä tiedoilla ajateltiin aluksi pystyvän johtamaan liiketoimintaa.

 

Kohta havaitaan, että yrityksen myyntitiimit ovat ottaneet käyttöön SaaS – sovelluksen, joilla he hoitavat myyntiprosessia eikä oikein mistään aiemmasta perusjärjestelmästä näe mitä myyntiprosessissa kokonaisuutena tapahtuu. Kun liiketoimintajohto kuitenkin haluaa näkyvyyttä myynnin tilaan, niin päätetään integroida CRM – data osaksi data mart – ratkaisua ja edellinen tietomalli täydennetään myyntimahdollisuudella sekä liidien tiedoilla (Opportunity, Lead).

 

Tietomallin täydentämisen sekä data martin taulujen lisäksi tarvitaan myös dataa.

 

Kingswaysoft D365 Integration Pack for SSIS

 Pilvessä olevan datan voi ottaa hyötykäyttöön tietovarastoinnissa käyttämällä esimerkiksi SQL Server Integration Services – ohjelmistoa, johon hankitaan sopiva laajennus helpottamaan datan poimintaan SaaS – palvelusta.

Ready Solutions Oy:n konsultit ovat testanneet perinteisen on-premises tietovarastoinnin osalta Kingswaysoft – nimisen toimijan tuotetta, joka vaikuttaa lupaavalta. On tietysti olemassa myös muita vaihtoehtoja, kuten jonkinlainen replikaatiomekanismi. Mutta SaaS – sovellusten tapauksessa rajapintojen suora hyödyntäminenkin on pidettävä yhtenä tärkeimmistä integraatioiden toteutusmuodoista.

Miten CRM:n data integroidaan tietovarastoon? Yksinkertainen tapa on luoda SSIS – sovellus, joka siirtää datan staging – alueelle tietovarastoon ja lataa sen jälkeen datat kohdetauluihinsa.

SSIS – sovelluksen voi laittaa käyttämään jotain valmista teknistä O365 – sovellustunnusta, jolle on annettu D365:n puolella sopiva security role datan poimintaa varten.

Loppuosa latauksesta on kohtuullisen yksinkertaista komponenttien siirtelyä paikalleen data flow – taskin sisällä sekä haluttujen kenttien poimimista.

Staging taulusta data ladataan ensin kaikkiin dimensiotauluihin, jotka sitä lähdettä hyödyntävät ja sen jälkeen faktatauluun / faktatauluihin.

 

              Haluatko ottaa D365 datasi käyttöön        liiketoimintaraportoinnissasi?

Ready Solutions Oy:n konsulttitiimi auttaa mielellään ja selvittää parhaan ratkaisun, ota rohkeasti yhteyttä!

Asko.kauppinen@readysolutions.fi

Jonne.poutiainen@readysolutions.fi

+358451374850

Kirjoitamme myös seuraavan osan datan ottamisesta käyttöön, seuraa meitä eri sosiaalisissa medioissa ja käy sivuillamme jos haluat tietää lisää!

Gliffy – tehokas kuvausväline

Monessa tilanteessa on koko kehitystiimillä oltava näkemys siitä, millaisen kokonaisuuden parissa työskennellään. Tietojärjestelmää kehitettäessä, olkoonkin vaikka liiketoimintajohdon käyttöön tuleva raportointisovellus, on syytä mallintaa sen ominaisuuksia ainakin jollain tasolla.

Ready Solutions Oy:n konsultit ovat havainneet Gliffy – nimisen SaaS – palvelun toimivan tällaiseen tarkoitukseen mainiosti. Emme ole tehneet kyseistä palvelua tuottavan yrityksen kanssa affiliate – sopimusta, emme saa rahaa jos menet tuolle sivulle ja teet tilauksen.

Ilmeisesti Gliffyä voi käyttää myös Atlassianin tuotteiden kanssa niiden sisällä, mutta meillä kyseistä komponenttia eí ole käytössä. Uskomme kuitenkin, että Confluence – sivustojen sisällä olevat kuvaukset olisivat hyvä tapa tuoda järjestelmäkokonaisuuksien kuvaukset suuremman joukon käyttäjiä nähtäville.

Kuvaa kokonaisuus ylätasolla

Järjestelmän looginen osittaminen pakettien avulla on järkevää, näin esimerkiksi käyttötapauksista saadaan hallittavan kokoisia visuaalisesti tarkasteltavaksi.

Alla olevassa kuviossa kuvataa kuvitteellisen online pizza – yhtiön järjestelmäkokonaisuutta. Järjestelmä koostuu seuraavista osioista, joihin kaikkiin liittyy omat käyttötapauksensa.

Osiot ovat seuraavat:

  • tilausten tekeminen
  • maksaminen
  • inventaarion hallinta
  • notifikaatioiden lähettäminen
  • tilausvahvistusten sähköpostilähetys

Jokaisesta osa-alueesta voidaan tehdä esimerkiksi oma käyttötapauskaavio.

 

Tee tarkempi kuvaus osa-aluekohtaisesti

 Tarkemmin erilaisia osa-alueita voi kuvata yhdistelmällä käyttötapauksia, luokkakaavioita sekä aktiviteettikaavioita. Kukin näistä palvelee omaa tarkoitustaan eikä ole suinkaan mahdollista kuvat koko järjestelmää pelkästään yhdellä kaaviolla.

Alla olevissa kuvissa on kuvattu pizzan tilaamiseen liittyvät käyttötapaukset, niiden riippuvuudet sekä aktiviteettikaaviossa tilaus prosessina.

 

Haluatko opetella käyttämään Gliffyä? Ota yhteyttä!

 Ready Solutions Oy:n konsulttitiimillä on kokemusta erilaisista mallinnusvälineistä mukaan lukien ERWIN, ER Modeler, Gliffy ja Visio.

Readyn konsultit vastaavat mielellään kysymyksiisi, jos haluat hyödyntää tällaista helppokäyttöistä työvälinettä.

Asko.kauppinen@readysolutions.fi

Jonne.poutiainen@readysolutions.fi

+358451374850

 

Analytiikka, liiketoimintaa vai sovelluskehitystä?

LinkedIniä tai muuta sosiaalista mediaa seuraamalla voisi helposti ajatella, että kotimaassa pääasiassa suuremmat konsulttiyritykset ja muut ohjelmistokehittäjät tekevät analytiikkaa, mutta todellisuudessa sitä tietysti tehdään eri organisaatioissa eri lähtökohdista.

Isommat, ”perinteiset” tiedolla johtamiseen panostaneet organisaatiot ovat saattaneet jo vuosia sitten hankkia SAS tai SPSS Modeler – ohjelmistoja, joilla liiketoimintalähtöiset data-analyytikot ovat tuottaneet analytiikkaprosesseja aina tuotantoon asti. Pankit, data brokerit, vakuutusyhtiöt, julkaisijat sekä teleoperaattorit ovat olleet pitkään kaupallisten analytiikka-alustojen käyttäjiä.

Ohjelmistokehittäjillä ja meillä konsulteilla on työkalupakki yleensä laajempi, mutta olemme kauempana liiketoiminnan käytännöistä. Kokemukseni mukaan taloudellisen mallin rakentaminen osaksi analytiikan tulosten arviointia saa paremman vastaanoton, kuin pelkkien tulosten esittely ilman tuollaista sidosta.

 

                    Mitä analytiikka on?

Analytiikka on, tai sen pitäisi olla liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen apuväline, ja eroaa perinteisestä operatiivisesta tai strategisesta raportoinnista siinä, että erilaisia mitattujen ilmiöiden vaikutussuhteita ja ennusteita pyritään tuottamaan algoritmien avulla. Datavisualisointi on taas luonteeltaan erilaisten ilmiöiden tarkastelua ihmisten havainto – ja jäsennyskyvyn asettamissa rajoissa.

Tilastotieteessä ja sen sovellusalueissa eri tieteissä oletetaan useimmiten taustalle jonkinlainen satunnaisprosessi, jonka parametrit ovat tiedossa mutta jonka arvot pyritään datasta estimoimaan. Tai voidaan ajatella niin että parametritkin ovat satunnaismuuttujia, mutta mallintajalla on jonkinlainen prioritiheys niille.

Liiketoiminnan data-analytiikka kokoaa yhteen työkaluja tietojenkäsittelytieteestä, tilastotieteestä ja sovelletusta matematiikasta. Tarkoitus ei ole tehdä tiedettä, vaan tuottaa hyödyntäjäorganisaatiolle taloudellista hyötyä, joten metodologisessa mielessä ei yleensä olla sitoutuneita johonkin yksittäiseen lähestymistapaan.

 

Liiketoiminnan ja datan vuoropuhelu

 Organisaatioilla on dataa eri muodoissa, eri määriä ja syntyen eri liiketoimintaprosessien seurauksena. Ehkä tärkein asia analytiikan tekemisessä on se, että liiketoiminnallinen ongelma on ymmärretty ja tiedetään mitä lähdetään tavoittelemaan.

Asiantuntija, joko organisaation oma tai ulkopuolinen, pystyy arvioimaan miten käytettävissä oleva data kelpaa liiketoiminnallisen ongelman ratkaisemiseen.

Iso osa työstä on datan kanssa painimista, ekonomisteilla on vitsi että data tunnustaa kunhan sitä kiduttaa riittävän pitkään. Siksi datan ominaisuuksien tutkimiseen on syytä käyttää jonkin verran aikaa ja tehdä tiivistä yhteistyötä ilmiöalueen asiantuntijoiden kanssa.

 

Lähde kehittämään liiketoimintaasi datan avulla!

Ready Solutions Oy:n konsulttitiimillä on vahvaa kokemusta eri toimialoilta sekä erilaisista ohjelmistotuotteista. Erityisesti energiatoimialalla voimme auttaa liiketoimintasi kehittämisessä monia muita toimijoita syvällisemmän toimialaosaamisemme vuoksi.

Readyn myyntitiimi vastaa mielellään kysymyksiisi:

myynti@readysolutions.fi

+358451374850

 

Onko datavisualisointi analytiikkaa?

Viimeisten vuosien aikana sanasta analytiikka on tullut ns. weasel word*, eli se voi tarkoittaa mitä tahansa.

Datavisualisointi on datan eri asteikollisten muuttujien esittämistä kuvioiden avulla niin että ihminen yrittää jäsentää sen informaatioksi. Datan muuntaminen informaatioksi vaatii useimmiten jonkinlaisen kontekstin, ja luonnollisesti yrityksessä se on liiketoiminnan joku osa-alue.

Vaikka vaatisi että oikeaa analytiikkaa voi olla vain algoritmien käsittelemän datan vasteena tuleva johdettu data, kuten ostotodennäköisyys, niin monesti datan visualisointi ennen sen syöttämistä algoritmeille on tärkeää laadun varmistuksen mielessä. Datan hyödyntäjän on tunnettava datansa.

Data informaatioksi – eri näkökulmat tuovat arvoa

Ready Solutions Oy:n osakkaan Asko Kauppisen mukaan datavisualisoinnin käyttötarpeet voidaan useimmiten täyttää hyvällä Business Intelligence – ohjelmistolla ilman että suuren joukon liiketoimintakäyttäjiä tarvitsee opetella ohjelmointikieliä. Markkinoilla on useita hyviä vaihtoehtoja, eikä ole järkevä ajattelumalli, että organisaatiolla pitäisi olla vain yksi teknologiajoukko, joka voidaan ottaa käyttöön.

Datan edistyneempi hallinta edellyttää jo jonkin verran enemmän investointeja, mutta esimerkiksi tiettyjä kehityshankkeita voidaan toteuttaa ilman suurta tarvetta kaupallisille ohjelmistoille. Nykyään Python ja R ovat suosituimpia työvälineitä Data Scientistien keskuudessa ja ne voidaan ottaa käyttöön nopeasti.

Riippumatta siitä mitä organisaatiossa tehdään tai millä välineillä, niin datan hyödyntämisen tulee palvella liiketoimintaa. Käyttötarve voi olla tuotekehitys, riskienhallinta, kannattavuus, asiakaspalvelun laatutason nostaminen taikka miltei mikä tahansa.

Ready Solutions Oy:n osakkaan Jarkko Sahlmanin mukaan informaation arvo tulee pelkästään siitä, että liiketoimintajohto tai yrityksen työntekijät operatiivisella tasolla ymmärtävät yrityksen eri toimintojen ja prosessien nykytilan suhteessa tavoitteisiin ja tämän jälkeen tekevät toimintaan muutoksia, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin.

        Esimerkki –  mitä Google Analytics data kertoo?

Ready Solutions Oy:n markkinoinnin ja myynnin panosten vaikutusta voidaan tarkastella verkkosivujen erilaisilla kävijämäärien (käynnit, kävijät, uudet kävijät) sekä muilla, liikevaihtoon enemmän vaikuttavilla, muuttujilla mutta joita emme tässä halua avata tarkemmin.

Markkinoinnilla pyrimme avaamaan myyntimahdollisuuksia ja myyntimahdollisuus voi alkaa vaikkapa kontaktista myyntiimme verkkosivuillamme. Myyntimahdollisuudet taas pyritään muuttamaan toteutuneiksi kaupoiksi.

Heinäkuussa 2018 aloitimme useassa eri kanavassa cost per click – tyyppisen kampanjan, jolla pyrimme lisäämään liikennettä sivullamme olevaan artikkeliin sekä lisäämään LinkedInin puolella olevia yrityssivuston seuraajien määriä. Artikkeliin on tässä kampanjassa sijoitettu yhteydenottoon kannustavia CTA – elementtejä, kun joissain tilanteissa pyydämme vain kävijöitä seuraamaan yrityksemme sosiaalisten medioiden yrityssivuja.

Yllä oleva Power BI välineellä tuotettu kuvaaja on yksinkertainen, mutta tarjoaa mahdollisuuden verkkoliikenteen tarkasteluun usean eri dimension suhteen.

Mielenkiintoinen osa-alue datan visualisointiin tai perusymmärryksen luomiseen siitä, on eri julkaisujen / sivujen käytön tarkastelu. Jos saman kuukauden aikana on tehty useita erilaisia julkaisuja, jokaista markkinoitu eri variantein niin tällainen analyysi antaa mahdollisuuksia optimoida markkinointia. Alla olevassa kuvassa on alkuvuoden 2018 julkaisujen vierailudataa.

LinkedIn on lähteenä tuonut meille eniten uusia kävijöitä, joskin hinta on myös ollut kova cpc – mielessä.

                      Kehitä liiketoimintaasi datan avulla!

Ready Solutions Oy:n konsulttitiimillä on vahvaa kokemusta eri toimialoilta sekä erilaisista ohjelmistotuotteista. Erityisesti energiatoimialalla voimme auttaa liiketoimintasi kehittämisessä monia muita toimijoita syvällisemmän toimialaosaamisemme vuoksi.

Readyn konsultit vastaavat mielellään kysymyksiisi:

Asko.kauppinen@readysolutions.fi

Jarkko.sahlman@readysolutions.fi

+358451374850

 

*= näätä tyhjentää munan tekemällä siihen pienen reiän

Tiedätkö, toimiiko riskienhallintasi?

Jos yrityksen riskienhallinta, asiakkaille tarjottu tuoteportfolio tai asiakaskohtainen hinnoittelu eivät ole keskenään sopusoinnussa niin on suuri vaara, että tästä voi aiheutua taloudellisia tappioita yritykselle.

Monesti on vielä niin, että teoriassa riskienhallinnan periaatteet ovat hyvät ja riskeille altistuminen on ollut tietoista mutta liiketoimintajohdolla tai riskienhallinnalla ei ole ollut riittäviä välineitä varmistaa sitä mikä on nykytilanne.

Energianmyynnissä kuluttajille ja yhteisöille, josta Ready Solutions Oy:n osakkailla on pitkä kokemus, on mahdollista, että tilanne elää nopeasti ja tarve reagointiin huomataan vasta silloin kun on liian myöhäistä.

Business Intelligence – välineellä datasta informaatioksi!

Eräs ratkaisu on toteuttaa liiketoimintajohdon ja riskienhallinnan raportointi BI – välineellä ja jakaa informaatiota ympäri organisaatiota.

Tekniikka & Talouden artikkelissa Jarkko Sahlman kertoi miten datan hyödyntäminen liiketoiminnan johtamisessa mahdollisti siirtymisen arvaamisesta tietoon.

Monilla organisaatioilla on jo käytössään BI – välineitä, eikä ole välttämättä kovin suuri ponnistus ryhtyä käyttämään valmista välinettä uuteen käyttötarkoitukseen. Suurin kustannus on tähän käytetty työaika, mutta toisaalta organisaatioilla on itsellään paras ymmärrys liiketoimintamalleistaan. Tekninen toteutus on myös mahdollista ostaa osaavalta kumppanilta.

Lähde kehittämään liiketoimintaraportointiasi!

Jarkko Sahlman on Ready Solutions Oy:n osakas ja johtava konsultti erilaisten liiketoiminnan johtamisen ratkaisujemme alueella. Jarkolla on pitkä kokemus energia-alan myynnin – ja riskienhallinnan johtotehtävistä sekä controller – kokemusta teollisuudesta.

Jos haluat tietää lisää, miten tällainen raportointi on mahdollista toteuttaa, niin ota yhteyttä myyntitiimiimme.

myynti@readysolutions.fi

+358451374850

Big Dataa ja Business Intelligenceä

DI Lauri Talvikoski aloitti 11.5.2018 Ready Solutions Oy:n osakkaana ja vanhempana konsulttina. Laurilla on erittäin vahva kokemus Big Data -ohjelmistojen sekä palveluiden käytöstä erilaisissa ympäristöissä. Koulutukseltaan Lauri on Tuotantotalouden DI Aalto-yliopistosta.

Lauri vahvistaa selkeästi Ready Solutionsin osaamista näillä alueilla ja toivotamme Laurin lämpimästi tervetulleeksi mukaan toimintaamme.

 

Ready Solutions kasvaa

 

Uusia osakkaita

DI Jarkko Sahlman aloitti 19.3. Ready Solutions Oy:n osakkaana ja johtavana konsulttina. Jarkolla on erittäin laaja kokemus myynnin kehittämistehtävistä, energiamarkkinoista sekä erilaisten tiedolla johtamisen välineiden hyödyntämisestä, ml. QlikSense sekä QlikView. Aiemmin Jarkko on työskennellyt liikkeenjohdon konsulttina, energiatoimialalla myynnin ja riskienhallinnan johtotehtävissä sekä teollisuudessa controllerina. Koulutukseltaan Jarkko on tuotantotalouden DI Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

FM Matti Vartiainen aloitti 19.3. Ready Solutions Oy:n osakkaana ja konsulttina. Matilla on vahva osaaminen liiketoimintalähtöisten raportointiratkaisujen tuottamisessa. Aiemmin Matti on työskennellyt konsulttina sekä energiatoimialalla Business Intelligence – kehittäjänä. Matti on koulutukseltaan FM pääaineena tietojenkäsittelytiede Itä-Suomen yliopistosta. Syventävinä opintoina Matti on opiskellut kehittyneen data-analytiikan opintoja.

Asko ja Jonne toivottavat uudet osakkaat lämpimästi tervetulleeksi edelleen kehittämään Ready Solutions Oy:n palveluita.

Matti LinkedInissä

Jarkko LinkedInissä

 

Analytiikan datarakenteet

Liiketoiminnan data-analytiikan datarakenteet

Yhtä tärkeitä asioita kuin data-analytiikassa käytettävät menetelmät ja niistä johdetut algoritmit, ovat datarakenteet. Vaikka käytännössä työtä niiden suhteen tekevät asiaan erikoistuneet asiantuntijat, niin myös organisaatiossa olisi hyvä olla ymmärrystä yleisellä tasolla millaiset ongelmat vaativat minkä tyyppistä datarakennetta.

Datarakenne mallintaa jonkun kiinnostavan liiketoiminnallisen ilmiön suhteessa eri havaintoyksiköihin, aikaan tai näiden kombinaatioon.

Alla olevassa kuvassa nähdään, että liiketoiminnallisen ongelman / tavoitteen sekä käytettävissä olevien datojen suhteen täytyy käydä iteratiivisesti määrittelyä sekä datan ensivaiheen analyysiä. Tässä vaiheessa ei välttämättä vielä sitouduta tiukasti johonkin tiettyyn metodologiseen kokonaisuuteen.

 

Kolme suurta kokonaisuutta datarakenteina ovat:

  • Poikkileikkaus
  • Aikasarja
  • Paneeli / kohortti / pitkittäisaineisto

Tässä esityksessä nuo datarakenteet pitää ajatella pikemminkin loogisina kokonaisuuksina, eikä vielä oteta kantaa siihen tarkoitetaanko rakenteella jotain tietokoneohjelman muistissa olevaa tietyn ohjelmointikielen alkeisobjektia vai tietokantataulua. Todellisuudessa tietokantataulukin on abstraktio, jossa data säilytetään tiedostoissa ja ohjelmisto huolehtii sen datan tuomisesta hyödyntävän ohjelmiston käyttöön.

 

Poikkileikkaus

Poikkileikkaus on datarakenne, jossa on P kappaletta erilaisten muuttujien yksittäistä havaintoa N kappaleelle eri havaintoyksiköitä. Havaintoyksikkö voi olla kotitalous, yritys, yrityspäättäjä, yksittäinen henkilö tai vaikkapa kone IoT – sovelluksissa.

Poikkileikkausrakenne ei suoraan sisällä havaintoyksiköiden osalta ajan suhteen minkään tyyppistä suhdetta, mutta epäsuorasti noiden P muuttujan aikaikkunoinnilla voidaan saavuttaa tilanne että ne kuvaavat havaintoyksiköiden havaintohetkeä edeltävää historiaa.

Joissain tilanteissa jotkut muuttujista voivat kuvata tulevaisuutta havaintohetkeen nähden eli nykyhetkeen verrattuna havaintohetki on menneisyydessä. Esimerkkinä vaikka lainahakemus, jonka kohdalla myönnettyyn luottoon liittyvät maksuerä saattaa jäädä maksamatta havaintohetkeä seuraavan 200 päivän aikana. Tällaisessa tilanteessa havaintohetki olisi 200 päivää menneisyydessä nykyhetkeen verrattuna.

Yksittäiset havaintoyksiköt tai niiden käytös ei välttämättä ole riippumatonta toisista havaintoyksiköistä, esimerkiksi kotitalouteen kuuluvat henkilöt voivat tehdä jonkun yrityksen suhteen asioita samalla tavalla. Esimerkiksi irtisanoa sopimuksensa yhtä aikaa.

Aikasarja

Aikasarjarakenne kuvaa yksittäisen aikasarjan havaintoa yhdestä muuttujasta T aikaperiodin yli. Jos K kappaletta eri aikasarjoja yhdistetään matriisiksi niin saadaan tilannee, jossa on KT havaintoa seurattuna T aikaperiodin yli.

 

Aikasarjat ovat perinteisiä ekonometriassa, tilastotieteen sovellusalueessa taloustieteessä, käytettyjä datarakenteita.

 

Aikasarjoissa esiintyy lähes aina peräkkäistä ja sarjojen välistä riippuvuutta  sekä toisaalta kausivaihtelua eli sarjan riippuvuutta kaudesta S, jona havainto mitataan.

  • autokorrelaatio kuvaa sarjan riippuvuutta sen omasta historiasta
  • ristikorrelaatio kuvaa sarjan riippuvuutta toisen sarjan historiasta tai nykyisestä tilasta
  • kausivaihtelu kuvaa sitä, että on mielekkäämpää verrata sarjan nykyistä tasoa M aikaperiodia sitten olleeseen tasoon eikä tasoon juuri välittömästi aiempina aikaperiodeina.

IoT – datan rakenne on luontevasti aikasarja, vaikka sen voisi mallintaa myös poikkileikkauksena tai paneelina.

Paneeli

Paneelissa yhdistää poikkileikkaus – ja aikasarjarakenteiden ominaisuuksia, koska tässä on jokaisesta N havaintoyksikön P muuttujasta dataa yli T aikaperiodin.

Paneelidatarakenteen käyttö edellyttää näistä eniten metodologista osaamista, koska ajalliset sekä havaintoyksiköiden väliset riippuvuudet ovat selkeästi hankalampia ottaa huomioon.

 

Lopuksi

Erilaiset ongelmat vaativat erilaisia datarakenteita ja asettavat tiukat ehdot lähtödatan luonteelle. Jokaisella organisaatiolla, aivan pienempiä yrityksiä lukuun ottamatta, tulisi olla yleisellä tasolla ymmärrystä siihen millaisia datarakenteita erilaisiin heidän liiketoimintansa ongelmiin / tavoitteisiin pitää käyttää.

Ready Solutions Oy on tiedonhallinnan asiantuntijayritys, joka pystyy auttamaan teitä tässä. Ota yhteyttä ja pohditaan yhdessä tiettyä tavoitetta vastaava ratkaisu.

Analytiikkaa, liiketoimintaa vai sovelluskehitystä?

Data Science on ohjelmistokehittäjien ja konsulttien hallitsemaa ilmatilaa

LinkedIniä seuraamalla voisi helposti ajatella että kotimaassa pääasiassa suuremmat konsulttiyritykset ja muut ohjelmistokehittäjät tekevät analytiikkaa, mutta todellisuudessa sitä tietysti tehdään eri organisaatioissa eri lähtökohdista.

Isommat ei-ohjelmistokehitysorientoituneet organisaatiot ovat saattaneet jo vuosia sitten hankkia
SAS tai SPSS Modeler – ohjelmistoja, joilla liiketoimintalähtöiset data-analyytikot ovat tehneet
analytiikkaprosessejaan. Pankit, vakuutusyhtiöt, julkaisijat sekä teleoperaattorit ovat tällaisia perinteisten analytiikka-alustojen käyttäjiä.

Ohjelmistokehittäjillä ja meillä konsulteilla on työkalupakki yleensä laajempi, mutta olemme kauempana liiketoiminnan käytännöistä. Oman kokemukseni mukaan taloudellisen mallin rakentaminen osaksi analytiikan tulosten arviointia saa paremman vastaanoton, kuin pelkkien
tulosten esittely ilman tuollaista sidosta.

 

Mitä on analytiikka?

Analytiikka on oikeastaan liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen apuväline, joka eroaa perinteisestä  operatiivisesta tai strategisesta raportoinnista siinä että erilaisia mitattujen ilmiöiden
vaikutussuhteita ja ennusteita pyritään tuottamaan algoritmien avulla. Datavisualisointi on taas luonteeltaan erilaisten ilmiöiden tarkastelua ihmisten oman havainto – ja jäsennyskyvyn asettamissa rajoissa.

Tilastotieteessä ja sen sovellusalueissa eri tieteissä oletetaan useimmiten taustalle joku satunnaisprosessi, jonka parametrit ovat tiedossa mutta jonka arvot pyritään datasta estimoimaan. Tai parametrit ovat satunnaismuuttujia, jos asiaa lähestystään bayesilaisen tradition näkökulmasta.

Liiketoiminnan data-analytiikka taas kokoaa yhteen työkaluja tietojenkäsittelytieteestä, tilastotieteestä ja sovelletusta matematiikasta. Tarkoitus ei ole tehdä tiedettä vaan tuottaa käyttäjäorganisaatiolle taloudellista hyötyä, joten metodologian kohdalla ei yleensä olla sitoutuneita johonkin yksittäiseen lähestymistapaan.

Datan ja liiketoiminnan vuoropuhelu

Organisaatioilla on dataa eri muodoissa, eri määriä ja syntyen eri liiketoimintaprosessien seurauksena. Joissain tilanteissa ulkoisten datalähteiden hyödyntäminen on tärkeässä roolissa, esimerkkinä nyt vaikkapa luotonanto jossa hyödynnetään luottotietorekisterien pitäjien datoja.

Ehkä tärkein asia analytiikan tekemisessä on se, että liiketoiminnallinen ongelma on ymmärretty ja tiedetään mitä lähdetään tavoittelemaan.

Asiantuntija, joko organisaation oma tai ulkopuolinen, pystyy arvioimaan miten käytettävissä oleva data kelpaa liiketoiminnallisen ongelman ratkaisemiseen.

Integraatiota ja perspiraatiota

Iso osa työstä on datan kanssa painimista, ekonomisteilla on vitsi että data tunnustaa kunhan sitä
kiduttaa riittävän pitkään ja se taitaa joskus pitää paikkansa.

Varaudu kehittäjänä siihen että inspiraation ja perspiraation suhteet voivat olla vääristyneet suhteessa omaan käsitykseesi työkuvasi sisällöstä.

 

 

Onko koskaan syytä käyttää peräkkäistiedostoja?

Vanhat järjestelmät ja mutkikas liiketoimintalogiikka

Ready Solutions Oy:n Johtava konsultti Jonne Poutiainen kirjoitti aiemmin kokemuksiaan dataintegraatioista. Jatkan hieman samalla teemalla ja käsittelen yhtä erikoispiirrettä, joita joidenkin pitkään toimineiden organisaatioiden liiketoimintaan liittyy.

Tiedostot integraatiotyyppinä

Tiedostoja on käytetty integraatiotyyppinä (integration pattern) todella pitkään. Kyse on asynkronisesta integraatiosta, sillä useimmissa tapauksissa ei voida olettaa lähettävän tai vastaanottavan prosessin pystyvän suoraan jatkumaan kun tällainen integraatio on toteutettu. Jos halutaan reaaliaikaisia vasteita kutsulle prosessista toiseen, niin tarvitaan muita tapoja toteuttaa integraatio.

Lisäksi täytyy ajatella taustalla olevan liiketoimintaprosessin luonnetta, esimerkiksi laskutus on usein eräpohjainen ja tietyyn ajankohtaan liittyvä prosessi jossa transaktioita tapahtuu paljon. Tuollaisessa tilanteessa yhdistelmä eräajoa ja tiedostoja on kovin luonteva, vaikka ei enää ainoa vaihtoehto.

 

Vanha liiketoimintalogiikka ja toteutus

Aiemman konsultin kokemukseni mukaan rahoitus- ja vakuutusalalla käytetään runsaasti teknologioita, joiden kypsyystaso saavutettiin jo vuosikymmeniä sitten. Näiden usein organisaatioille räätälöityjen järjestelmien korvaaminen on kallista.

Pelkästään organisaation tiedon hallinan tarpeita varten ei toteuteta kalliita muutoksia, vaan niiden muutosten ajurit ovat muita syitä.

Liiketoimintavastuut

Jossain tilanteissa perusjärjestelmien tuottaman datan tuottaa prosessi, jonka ominaisuuksista voi olla ulkpuolisen vaikea päästä perille kohtuullisessa ajassa. Jopa saman organisaation sisällä voi olla järkevämpää että dataa hyödyntävät tahot saavat sen käyttöönsä tiedoston kautta eikä välttämättä suorilla tietokantakyselyillä.

 

Kehittäjälle

Todennäköisesti erilaiset tiedostointegraatiot tulevat olemaan keskuudessamme vielä pitkään, varaudu siis siihen että niitä joudut toteuttamaan sekä käyttämään lähteinä.