Energiankulutuksen joustosta 1

Kohteen riippuvuus lämpötilasta

Yksittäisen kohteen energiankulutuksen aikasarjat ovat useimmiten omasta välittömästä historiastaan, vuodenajasta sekä ulkolämpötilasta riippuvia. Monilla yhtiöillä on mahdollisuus tarkastella yksittäisiä aikasarjoja graafisesti, mutta miten ottaa haltuun koko mittaustietojen kokonaisuus?

Ready Solutions Oy:n näkemyksen mukaan avainasemassa on mittausdatan mahdollisimman automaattinen hyödyntäminen, esimerkiksi koneoppimismenetelmien tuottamien ennusteiden avulla. Ennusteet ja mittausdatassa oleva informaatio täytyisi tiivistää muutamaan keskeiseen tunnuslukuun, joista yhden käsittelemme tässä kirjoituksessa.

 

Käyttötapaukset

Suoran sähkölämmityksen kohteen tapauksessa erilaiset riippuvuuden tunnusluvut tarjoavat sähkön myyjälle ja miksei myös verkkopalveluita tarjoavalle yhtiölle mahdollisuuden esimerkiksi riskiperusteiseen hinnoitteluun.

Kaukolämmön liiketoiminnassa, jossa hinnoittelu perustuu tyypillisesti muutamaan julkisen hinnaston mukaiseen komponenttiin, tällaisten tunnuslukujen avulla voitaisiin hinnoitella verkostokohtaisesti perusmaksuja. Tausta-ajatuksena on, että asiakas maksaa optiosta käyttää energiaa.

Olemme muutamissa tapauksissa rakentaneet kaukolämmön liiketoiminnoille automatisoidut prosessit, jotka tuottavat esimerkiksi tilausvesivirran tai tehon ennusteet.

Näiden suoraan liiketoimintaan liittyvien tapausten lisäksi mittausdatan laadunvarmistuksen näkökulmasta voi käydä läpi erityisen poikkeavia tunnuslukuja.

 

Kaarijousto – Arc Elasticity

Kaarijousto on tunnusluku, joka kohteen energiankulutuksen volyymista riippumattomasti pyrkii tiivistämään lämpötilariippuvuuden.

Jos käytetään yksinkertaista regressiomallia, niin jousto voidaan saada suoraan mallin kertoimia käyttäen. Muussa tapauksessa voidaan tuottaa paikalliset ennusteet ja laskea tulos auki niiden avulla. Molemmat esimerkit on esitetty kaavoina alla olevassa kuvassa.

Yllä olevassa kuvassa E on energiakulutus ja T on lämpötila, indeksoinneilla kuvataan paikallisuutta tai keskiarvoa tietyllä havaintoalueella.

Erityisesti pienten kulutuskohteiden tapauksessa ennusteiden tuottamisessa käytettyjen muuttujien arvojen vaihtelu voi olla suurta ja tuloksia täytyy tarkastella kriittisemmin.

 

Kiinnostaako koneoppiminen ja data-analytiikka energiatoimialalla?

 

Toteutimme Savon Voimalle konseptiimme perustuen useita koneoppimisen (ML) ratkaisuja, joiden kehityksen yhteydessä osoitimme että tällaiset projektit voidaan toteuttaa joustavasti ilman valtavia investointeja. Käy tutustumassa asiakas – caseemme!

 

 

HR Analytiikka – Nuppiluvut ja FTE

Jatkamme tässä aiemman artikkelimme mukaisesti HR – dataan liittyvien asioiden käsittelyä.

Henkilöstön kokonaismäärä (”nuppiluku”) ja FTE:t ovat yksi tärkeimmistä HR  – raportoinnin ja analytiikan perusluvuista, antaen kuvan työntekijöiden määrästä yrityksessä ja missä päin yritystä he työskentelevät. Nuppilukuja käytetään esimerkiksi kun suunnitellaan tarvittavaa henkilöstömäärää tulevaisuuden projekteihin ja tehtäviin, näyttäen nykyisen tarjonnan. Lisäksi nuppiluku/fte on usein jakajana kun lasketaan erilaisia kuluja per henkilö (FTE) tai liikevaihto per henkilö (FTE). Toki myös viranomaisraportointia joutuu tekemään.

Määritelmät
Nuppiluku (HeadCount): Työsuhteessa oleva työntekijä lasketaan nuppiluvuksi 1
FTE: Työntekijöiden määrä täysiaikaisina työntekijöinä (jos työskentelee vain puolet viikosta/kuukaudesta, saa luvun 0.5)

Mistä lähteistä nämä luvut saadaan?
Alla näkyvässä kuvassa näkyy miten johdetut taulut HeadCount ja FTE on kytketty muihin
HR-perusjärjestelmän tauluihin.

Nuppiluvut otetaan yleensä HR-perusjärjestelmän työsuhde-taulusta. Laskelmat tehdään yleensä kuukauden tarkkuudella ja määritelmä voi olla esimerkiksi ’jos henkilöllä on työsuhde voimassa kuun viimeisenä päivänä’ saa hän arvon 1 sille kuukaudelle. Tähän voi lisätä muita versioita tai rajauksi ottamalla pois henkilöt jotka ovat pitkillä poissaoloilla, tai jotka eivät ole varsinaisia työntekijöitä vaan contractoreita (konsultteja) yhtiössä. Alla näkyvä HeadCount taulu on lopullisessa raportointi-muodossa tähtimallissa, jossa Työsuhteen tiedot on tuotu suoraan HeadCount tauluun kiinni. Nuppilukulaskelmissa päänsärkyä voi aiheuttaa työntekijät joilla on konserniin useita työsuhteita yhtäaikaa eri yhtiöihin meneillään. Näitä voi ajatella kaikkia yhtenä HeadCounttina tai sitten jättää mahdollisuuden BI työkalussa katsoa niitä yhtenä tai useana HeadCounttina.

FTE laskelmat menevät eri tavalla kuukausittaisille työntekijöille ja tuntipalkkalaisille. Kuukausipalkkalaisille lähteenä käytetään HR-perusjärjestelmän työsuhde-taulua, ja laskelma eroaa seuraavalla tavalla nuppiluvuista: Henkilö saa arvon 1 FTE ollessaan koko kuun töissä, mutta jos hän on vain puolet kuusta niin arvoksi tulee 0.5. Yleensä HR haluaa FTE:stä eri versioita, esimerkiksi vähentäen kuukauden aikana olleet poissaolot tai vain palkattomat poissaolot. Myös osa-aikaiset työntekijät tulee huomioida.

Tuntipalkkalaisten FTEt otetaan yleensä maksetuista palkoista, joissa siis tulisi näkyä maksetut tunnit. Kuukauden aikana maksetut tunnit jaetaan kuun maksimituntimäärällä, ja jälleen täysiaikainen töissäolo antaa arvon 1. Alla näkyy FTE-taulu tähtimallimuodossa.

Usein FTEt halutaan lisäksi jakaa kustannusjakoperusteella eri kustannuspaikoille, kun taas nuppiluvut saatetaan näyttää vain pääkustannuspaikalla. On oleellista myös huomata miten eri tavoin HR raportointi ja perusjärjestelmän logiikka toimivat. Esimerkiksi jos huomataan että perusjärjestelmässä on virheellisesti työsuhde (henkilöä ei ole todellisuudessa ollutkaan työllistettynä) niin HR-perusjärjestelmään virhe korjataan, mutta jos luvut on tuolla perusteella jo aiemmin raportoitu niin usein lukujen halutaan pysyvän samoina, eikä niiden haluta muuttuvan jatkuvasti vielä vuosien päästä.

Nuppiluku – ja FTE laskelmat saattavat olla monimutkaisia tarkalla tasolla ja onnistunut projekti vaatiikin usein syvää HR-datan käsittelyn ymmärrystä.

Ota yhteyttä myyntiimme, jos HR – dataan liittyvät asiat mietityttävät!

myynti@readysolutions.fi

ADMM esittely

ADMM – esittely

Toteutimme Savon Voimalle konseptiimme perustuen useita koneoppimisen (ML) ratkaisuja. Mitä tällainen konsepti sitten pitää sisällään?

 

Metadata kaiken keskellä

Uskomme vahvasti siihen että datan jäsentäminen tapahtuu metadatan avulla ja pelkät faktat eivät sinänsä kerro paljon. Haluamme konseptillamme tuoda käyttäjien nähtäville laajan kokoelman erilaista metadataa kehitetyistä ML – ratkaisuista, jotta niitä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa.

Metadatan lisäksi tarvitaan käsitemalli eli ylimmän tason kuvaus erilaisista asioista, joita konseptiin kuuluu.

 

Käsitemallimme

ADMM eli analytical data mining mart on data mart, jonka avulla voidaan tuottaa ML – ratkaisuja liiketoiminnan tarpeisiin.

ML – ratkaisun lopputulos on score, joka voi olla esimerkiksi todennäköisyys tai sitten ehdollinen odotusarvo. Vain scoren hyödyntäminen liiketoimintaprosessissa tuottaa liiketoiminnallista arvoa, muussa tapauksessa hyöty jää jonkun ilmiön kuvailun asteelle.

Data Scientist tuottaa mallin, jolla pyritään tiivistetysti kuvaamaan jotain ilmiötä tai ennustamaan sitä. Malliin liittyy myös algoritmi eli laskukaava, jolla tulos tuotetaan. Algoritmi ei täysin vastaa tilastotieteen estimaattoria, joka sekin on laskukaava.

Käsitemallissamme kuvataa myös muita asioita, esimerkiksi käytetyt muuttujat ja niiden tyypit.

ADMM – toteutus

Olemme toteuttaneet ADMM – konseptiamme toistaiseksi yhdistelmänä Microsoftin Business Intelligence – teknologioita sekä avoimen lähdekoodin R – kieltä. Sinänsä konsepti voitaisiin hyvin toteuttaa muillakin teknologioilla.

Yksittäisessä projektissa dataintegraatiot tulevat viemään eniten aikaa, konseptiamme käyttämällä saadaan nopeasti valmis toimintamalli mutta jokainen ympäristö on tietolähteiden osalta erilainen.

 

Kysy lisää!

Jos haluat keskustella asiasta ja kysyä miten tällainen konsepti otetaan käyttöön, niin ota yhteyttä myyntiimme:

myynti@readysolutions.fi

+358451374850

HR raportointi ja tietomallit

HR – datan ymmärrys sekä hyödyntäminen on tärkeää kaikille isommille organisaatioille, alkaen pakollisesta viranomaisraportoinnista aina strategiseen HR-suunnitteluun ja linjauksiin suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin.

Alla olevassa kuvassa näkyy HR – raportointiin liittyvät peruskäsitteet. Yritys tallentaa työntekijän perustiedot kuten nimen ja osoitteen ja perustaa henkilölle työsuhteen (tai kyseessä voi olla myös alihankkijan henkilö), joka määrittää suurimman osan perustiedoista (dimensioista) raportointinäkökulmasta katsottuna. Huomaa myös että joissain tapauksissa on mahdollista, että työntekijällä on samaan aikaan useampi työsuhde voimassa saman konsernin eri yritysten kanssa. Työsuhteita on myös eri luonteisia, osalla työntekijöistä voi olla useita lyhytikäisiä määräaikaisia työsuhteita saman vuoden aikana.

Onnistunutta HR-raportointikehitystä varten on oleellista ymmärtää tämä prosessi ja siihen liittyvä tietojen tallennus  HR-perusjärjestelmässä. Työsuhteen tarjoamat perustiedot liittyvät työajan tallennukseen, poissaoloihin ja palkanmaksuun työntekijälle.

HR raportoinnin tarpeet vaihtelevat liiketoiminnan luonteen mukaan. Alla olevat metriikat täyttävät yleisen perusraportoinnin tarpeen HRlle.

1. Työsuhde

  • Henkilömäärä      (aktiivisten työntekijöiden määrä)
  • FTE-luvut               (työntekijöiden määrä täysiaikaisina työntekijöinä -full time equivalents)
  • Vaihtuvuus             (yrityksestä lähtevät työntekijät ja uusien palkkaaminen)

2. Maksut työntekijälle

  • Työntekijän/työtunnin keskimääräinen hinta
  • Ylitöiden määrä ja hinta

3. Poissaolot, lomat ja työaika

  • Poissaolojen määrä ja keskiarvo eri työntekijäryhmissä
  • Kertyneet lomapäivät
  • Työajan seurannasta projektikohtainen työtuntimäärä, eri tehtäviin käytetty työaika

Tämän lisäksi HR raportointiin voi kuulua esimerkiksi rekrytointiprosessiin liittyviä asioita (kuinka pitkään menee uuden henkilön löytämiseen), henkilöstökyselyt (työtyytyväisyys) ja koulutuspäivien määrä ja kustannukset.

Yleiset ryhmittelevät tekijät (dimensiot) HR datalle ovat sukupuoli, ikäryhmät, työsuhteen vakinaisuus/määräaikaisuus, erilaiset maksu/kompensaatiotyypit kuten peruspalkka, bonukset, luontoisedut ja työntekijä-esimies hierarkia sekä kustannuspaikka-hierarkia.

Alla on esimerkki loogisesta tietomallista, josta saa johdettua yllä luetellut metriikat. Yleensä kaikki tiedot linkittyvät työsuhteeseen ja henkilöön. Raportoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää että myös muutokset työsuhteen tai henkilön perustietoihin tallentuvat ainakin raportointia varten. Yleensä jo HR-perusjärjestelmä tallentaa nuo muutokset, mutta aina näin ei ole ja silloin tallennus on tehtävä HR-raportointijärjestelmässä (HR DWssä). HR-raportointitietokannan fyysisessä toteutuksessa on yleensä tarpeen tehdä omat taulut FTE-luvuille, henkilömäärille, sekä käyttää teknisiä voimassaolopäivämääriä työsuhteen ja henkilön perustietojen muutoksien tallennukseen.

Yllä on kuvattu lyhyt johdanto HR – datan maailmaan.

Ota yhteyttä, jos HR – data sekä prosessien kehittäminen datan avulla kiinnostavat!

myynti@readysolutions.fi

Analytiikka, liiketoimintaa vai sovelluskehitystä?

LinkedIniä tai muuta sosiaalista mediaa seuraamalla voisi helposti ajatella, että kotimaassa pääasiassa suuremmat konsulttiyritykset ja muut ohjelmistokehittäjät tekevät analytiikkaa, mutta todellisuudessa sitä tietysti tehdään eri organisaatioissa eri lähtökohdista.

Isommat, ”perinteiset” tiedolla johtamiseen panostaneet organisaatiot ovat saattaneet jo vuosia sitten hankkia SAS tai SPSS Modeler – ohjelmistoja, joilla liiketoimintalähtöiset data-analyytikot ovat tuottaneet analytiikkaprosesseja aina tuotantoon asti. Pankit, data brokerit, vakuutusyhtiöt, julkaisijat sekä teleoperaattorit ovat olleet pitkään kaupallisten analytiikka-alustojen käyttäjiä.

Ohjelmistokehittäjillä ja meillä konsulteilla on työkalupakki yleensä laajempi, mutta olemme kauempana liiketoiminnan käytännöistä. Kokemukseni mukaan taloudellisen mallin rakentaminen osaksi analytiikan tulosten arviointia saa paremman vastaanoton, kuin pelkkien tulosten esittely ilman tuollaista sidosta.

 

                    Mitä analytiikka on?

Analytiikka on, tai sen pitäisi olla liiketoiminnan kehittämisen ja johtamisen apuväline, ja eroaa perinteisestä operatiivisesta tai strategisesta raportoinnista siinä, että erilaisia mitattujen ilmiöiden vaikutussuhteita ja ennusteita pyritään tuottamaan algoritmien avulla. Datavisualisointi on taas luonteeltaan erilaisten ilmiöiden tarkastelua ihmisten havainto – ja jäsennyskyvyn asettamissa rajoissa.

Tilastotieteessä ja sen sovellusalueissa eri tieteissä oletetaan useimmiten taustalle jonkinlainen satunnaisprosessi, jonka parametrit ovat tiedossa mutta jonka arvot pyritään datasta estimoimaan. Tai voidaan ajatella niin että parametritkin ovat satunnaismuuttujia, mutta mallintajalla on jonkinlainen prioritiheys niille.

Liiketoiminnan data-analytiikka kokoaa yhteen työkaluja tietojenkäsittelytieteestä, tilastotieteestä ja sovelletusta matematiikasta. Tarkoitus ei ole tehdä tiedettä, vaan tuottaa hyödyntäjäorganisaatiolle taloudellista hyötyä, joten metodologisessa mielessä ei yleensä olla sitoutuneita johonkin yksittäiseen lähestymistapaan.

 

Liiketoiminnan ja datan vuoropuhelu

 Organisaatioilla on dataa eri muodoissa, eri määriä ja syntyen eri liiketoimintaprosessien seurauksena. Ehkä tärkein asia analytiikan tekemisessä on se, että liiketoiminnallinen ongelma on ymmärretty ja tiedetään mitä lähdetään tavoittelemaan.

Asiantuntija, joko organisaation oma tai ulkopuolinen, pystyy arvioimaan miten käytettävissä oleva data kelpaa liiketoiminnallisen ongelman ratkaisemiseen.

Iso osa työstä on datan kanssa painimista, ekonomisteilla on vitsi että data tunnustaa kunhan sitä kiduttaa riittävän pitkään. Siksi datan ominaisuuksien tutkimiseen on syytä käyttää jonkin verran aikaa ja tehdä tiivistä yhteistyötä ilmiöalueen asiantuntijoiden kanssa.

 

Lähde kehittämään liiketoimintaasi datan avulla!

Ready Solutions Oy:n konsulttitiimillä on vahvaa kokemusta eri toimialoilta sekä erilaisista ohjelmistotuotteista. Erityisesti energiatoimialalla voimme auttaa liiketoimintasi kehittämisessä monia muita toimijoita syvällisemmän toimialaosaamisemme vuoksi.

Readyn myyntitiimi vastaa mielellään kysymyksiisi:

myynti@readysolutions.fi

+358451374850