Data Platform ja Data Analytics

Ready Solutions Oy sai äskettäin Microsoft Silver Partner statuksen osa-alueilta Data Platform ja Data Analytics. Mitä tällainen Microsoftin kokonaisuus pitää sisällään?

Palveluita datan tallentamiseen, jalostamiseen ja informaation tuottamiseen

Microsoftilla on erittäin vahva tarjoama erilaisten datapalveluiden osalta ja uskomme että asiakkaamme hyötyvät näiden laajemmasta käyttöönotosta. Lisäksi uusien palveluiden hyödyntäminen voi tapahtua monissa tapauksissa ilman että sovelluksia tarvitsee rakentaa kokonaan uusiksi.

Azuren Blob Storage tarjoaa joustavan tiedontallennusratkaisun, Table Storage NoSQL ominaisuuksia ja kuitenkin käytössä on tapahtumien hallinnan mahdollistavat Azure SQL Database sekä CosmosDB muiden palveluiden ohella. Luonnollisesti IaaS mallinen virtuaalikoneiden käyttö sekä oman tietokantalisenssin hyödyntäminen on myös mahdollista.

 

Muuttuva sovelluskehitys

 

Sovelluskehitykseen tämä luo uusia mahdollisuuksia, vaikka edelleen monet asiat kuten sovelluksen tietoturva, ovat sovelluskehittäjien vastuulla.

Infrastruktuuriin liittyvät rajoitteet on nyt helpommin ohitettavissa ja toisaalta on mahdollista kokeilla uusia palveluita sekä niiden käyttökelpoisuutta oman liiketoiminnan apuna.

Käsitteet ”Polyglot Persistence” sekä ”Polyglot Programming” kuvaavat uutta maailmaa, jossa sovelluskokonaisuudella voi olla monia osia ja eri osat hyödyntävät sellaisia komponentteja, jotka niiden luonteen mukaisesti ovat tehtäväänsä parhaita.

Näiden kehityskulkujen vuoksi onkin järkevintä keskustella sovellusten tarjoamista liiketoimintapalveluista eikä enää niinkään organisaation liiketoiminnan operoinnin vaatiman infran rajoituksista.

Kysy lisää!

Jos haluat keskustella asiasta ja kysyä miten voisimme auttaa datan hyödyntämisessänne, niin ota yhteyttä myyntiimme:

myynti@readysolutions.fi

+358451374850

 

Projekti-raportointia Power BI:llä

Projekti-raportointia Power BI:llä

Olemme toteuttaneet Projektiportfolioraportti esimerkin, jossa käytetään Microsoftin demo dataa Project Onlinesta ja sitä käsitellään eri tarpeisiin Power BI:llä.

 

Projektien hallinnan kannalta raha on yleensä kuningas ja siksi salkkutasolla olemme keränneet esille koko salkun kustannuksien datan. Esimerkiksi todelliset kustannukset, budjetoidu kustannukset ja viimeisen estimaatin kustannukset.

 

Lisäksi vohvelivalikon   kautta voimme pureutua dataan eri osastojen, projektityyppien tai projektin omistajien näkökulmasta, jolloin ennusteet ja projektit ovat paremmin vertailukelpoisia keskenään.

 

Portfolio kustannus/ päivä visuaalisaatiossa voimme seurata kuinka paljon salkku maksaa / päivä ja miten nämä kustannukset kasautuvat eri aikoihin. Esimerkin sakussa on ennustettu syyskuulle huomattavasti suurempia päiväkustannuksia kuin muulle osaa vuodesta. Olisiko tässä hyvä siirtää joitakin projekteja eri aikaan, jotta kuormitus olisi tasaisempaa? Toteutuneesta näemme, että joka tapauksessa kulut ovat seuranneet enemmän keskimääräistä päivähintaa. Erityisesti tässä raportissa Power BI pääsi osoittamaan vahvuutensa, sillä kyseinen data on projektitasolla Project Onlinessa ei päivätasolla, mitä raportointi vaatisi.

 

Mikäli rahaa käytetään huomattavasti vähemmän kuin mitä on arvioitu, voidaan siitä helposti päätellä, että projektit eivät todennäköisesti etene keskimäärin suunnitellulla nopeudella tai on mahdollisuus vapauttaa varoja muuhun käyttöön tämän vuoden osalta:

 

Koska meillä on käytössä koko projektisalkun tiedot voimme yksinkertaisella eksponentiaalisentasoituksen mallia (exponential smoothing) käyttämällä arvioida kertyviä tulevia kustannuksia ja niiden mahdollista kehittymistä.

 

Yksinkertaisilla liikennevaloilla saadaan projektisalkusta nousemaan esille projektit, mitkä kaipaavat huomiota. Tässä esimerkissä liikennevaloihin on käytetty automaattisia triggereitä perustuen esimerkiksi budjetin ylittämiseen yli 20% (Punainen).

 

Mikäli tilanne vaatii nopeampaa perehtymistä juuri tiettyyn projektiin voi raportilta helposti porautua siihen:

 

Ja nähdä mistä oikein on kyse, missä tilassa projekti on tai missä tilassa projektin välietapit ovat.

 

Projektiraporttia projektipäällikkö voi myös käyttää projektin seuraamiseen. Samalla päästään myös yhteen totuuteen, kun johto ja projektin vastuuhenkilöt näkevät samat tiedot. Tämä myös lisää näiden järjestelmien datan laatua, sillä virheet tulevat helposti näkyviin ja ne voidaan korjata suoraan järjestelmiin mistä ne ovat lähtöisin.

Power BI tarjoaa laajat julkaisuvaihtoedot raporteille kuten tämän raportin julkinen jakaminen osoittaa. Yrityksen sisäisesti julkaisun voidaan tehdä samaan tapaan tai vaikka esimerkiksi applikaation kautta suoraan puhelimeen. Lisäksi raportit on mahdollista toteuttaa niin että raportilla nähdään vain data, mihin on kirjautuneella henkilöllä oikeudet.

Tämän tyyppisen raportin lähteenä voi olla lähes mikä tahansa projekti järjestelmä. Parhaisiin tuloksiin päästään tietenkin ottamalla mukaan dataa suoraan esimerkiksi taloushallinonjärjestelmistä, jolloin projektien todelliset kustannukset voisivat olla lähes reaaliaikaisia. Vastaavasti mitä enemmän järjestelmiä huomioidaan sitä tarkempaa, data on ja sitä lähempänä ennuste voi olla toteumaa. Lisäksi Microsoftin alusta tarjoaa välineet kaikkeen datan hallintaan ja analysointiin, vaikka itse Power BI ei johonkin sovellukseen sellaisenaan toimisi.

Energiankulutuksen joustosta 1

Kohteen riippuvuus lämpötilasta

Yksittäisen kohteen energiankulutuksen aikasarjat ovat useimmiten omasta välittömästä historiastaan, vuodenajasta sekä ulkolämpötilasta riippuvia. Monilla yhtiöillä on mahdollisuus tarkastella yksittäisiä aikasarjoja graafisesti, mutta miten ottaa haltuun koko mittaustietojen kokonaisuus?

Ready Solutions Oy:n näkemyksen mukaan avainasemassa on mittausdatan mahdollisimman automaattinen hyödyntäminen, esimerkiksi koneoppimismenetelmien tuottamien ennusteiden avulla. Ennusteet ja mittausdatassa oleva informaatio täytyisi tiivistää muutamaan keskeiseen tunnuslukuun, joista yhden käsittelemme tässä kirjoituksessa.

 

Käyttötapaukset

Suoran sähkölämmityksen kohteen tapauksessa erilaiset riippuvuuden tunnusluvut tarjoavat sähkön myyjälle ja miksei myös verkkopalveluita tarjoavalle yhtiölle mahdollisuuden esimerkiksi riskiperusteiseen hinnoitteluun.

Kaukolämmön liiketoiminnassa, jossa hinnoittelu perustuu tyypillisesti muutamaan julkisen hinnaston mukaiseen komponenttiin, tällaisten tunnuslukujen avulla voitaisiin hinnoitella verkostokohtaisesti perusmaksuja. Tausta-ajatuksena on, että asiakas maksaa optiosta käyttää energiaa.

Olemme muutamissa tapauksissa rakentaneet kaukolämmön liiketoiminnoille automatisoidut prosessit, jotka tuottavat esimerkiksi tilausvesivirran tai tehon ennusteet.

Näiden suoraan liiketoimintaan liittyvien tapausten lisäksi mittausdatan laadunvarmistuksen näkökulmasta voi käydä läpi erityisen poikkeavia tunnuslukuja.

 

Kaarijousto – Arc Elasticity

Kaarijousto on tunnusluku, joka kohteen energiankulutuksen volyymista riippumattomasti pyrkii tiivistämään lämpötilariippuvuuden.

Jos käytetään yksinkertaista regressiomallia, niin jousto voidaan saada suoraan mallin kertoimia käyttäen. Muussa tapauksessa voidaan tuottaa paikalliset ennusteet ja laskea tulos auki niiden avulla. Molemmat esimerkit on esitetty kaavoina alla olevassa kuvassa.

Yllä olevassa kuvassa E on energiakulutus ja T on lämpötila, indeksoinneilla kuvataan paikallisuutta tai keskiarvoa tietyllä havaintoalueella.

Erityisesti pienten kulutuskohteiden tapauksessa ennusteiden tuottamisessa käytettyjen muuttujien arvojen vaihtelu voi olla suurta ja tuloksia täytyy tarkastella kriittisemmin.

 

Kiinnostaako koneoppiminen ja data-analytiikka energiatoimialalla?

 

Toteutimme Savon Voimalle konseptiimme perustuen useita koneoppimisen (ML) ratkaisuja, joiden kehityksen yhteydessä osoitimme että tällaiset projektit voidaan toteuttaa joustavasti ilman valtavia investointeja. Käy tutustumassa asiakas – caseemme!

 

 

HR Analytiikka – Nuppiluvut ja FTE

Jatkamme tässä aiemman artikkelimme mukaisesti HR – dataan liittyvien asioiden käsittelyä.

Henkilöstön kokonaismäärä (”nuppiluku”) ja FTE:t ovat yksi tärkeimmistä HR  – raportoinnin ja analytiikan perusluvuista, antaen kuvan työntekijöiden määrästä yrityksessä ja missä päin yritystä he työskentelevät. Nuppilukuja käytetään esimerkiksi kun suunnitellaan tarvittavaa henkilöstömäärää tulevaisuuden projekteihin ja tehtäviin, näyttäen nykyisen tarjonnan. Lisäksi nuppiluku/fte on usein jakajana kun lasketaan erilaisia kuluja per henkilö (FTE) tai liikevaihto per henkilö (FTE). Toki myös viranomaisraportointia joutuu tekemään.

Määritelmät
Nuppiluku (HeadCount): Työsuhteessa oleva työntekijä lasketaan nuppiluvuksi 1
FTE: Työntekijöiden määrä täysiaikaisina työntekijöinä (jos työskentelee vain puolet viikosta/kuukaudesta, saa luvun 0.5)

Mistä lähteistä nämä luvut saadaan?
Alla näkyvässä kuvassa näkyy miten johdetut taulut HeadCount ja FTE on kytketty muihin
HR-perusjärjestelmän tauluihin.

Nuppiluvut otetaan yleensä HR-perusjärjestelmän työsuhde-taulusta. Laskelmat tehdään yleensä kuukauden tarkkuudella ja määritelmä voi olla esimerkiksi ’jos henkilöllä on työsuhde voimassa kuun viimeisenä päivänä’ saa hän arvon 1 sille kuukaudelle. Tähän voi lisätä muita versioita tai rajauksi ottamalla pois henkilöt jotka ovat pitkillä poissaoloilla, tai jotka eivät ole varsinaisia työntekijöitä vaan contractoreita (konsultteja) yhtiössä. Alla näkyvä HeadCount taulu on lopullisessa raportointi-muodossa tähtimallissa, jossa Työsuhteen tiedot on tuotu suoraan HeadCount tauluun kiinni. Nuppilukulaskelmissa päänsärkyä voi aiheuttaa työntekijät joilla on konserniin useita työsuhteita yhtäaikaa eri yhtiöihin meneillään. Näitä voi ajatella kaikkia yhtenä HeadCounttina tai sitten jättää mahdollisuuden BI työkalussa katsoa niitä yhtenä tai useana HeadCounttina.

FTE laskelmat menevät eri tavalla kuukausittaisille työntekijöille ja tuntipalkkalaisille. Kuukausipalkkalaisille lähteenä käytetään HR-perusjärjestelmän työsuhde-taulua, ja laskelma eroaa seuraavalla tavalla nuppiluvuista: Henkilö saa arvon 1 FTE ollessaan koko kuun töissä, mutta jos hän on vain puolet kuusta niin arvoksi tulee 0.5. Yleensä HR haluaa FTE:stä eri versioita, esimerkiksi vähentäen kuukauden aikana olleet poissaolot tai vain palkattomat poissaolot. Myös osa-aikaiset työntekijät tulee huomioida.

Tuntipalkkalaisten FTEt otetaan yleensä maksetuista palkoista, joissa siis tulisi näkyä maksetut tunnit. Kuukauden aikana maksetut tunnit jaetaan kuun maksimituntimäärällä, ja jälleen täysiaikainen töissäolo antaa arvon 1. Alla näkyy FTE-taulu tähtimallimuodossa.

Usein FTEt halutaan lisäksi jakaa kustannusjakoperusteella eri kustannuspaikoille, kun taas nuppiluvut saatetaan näyttää vain pääkustannuspaikalla. On oleellista myös huomata miten eri tavoin HR raportointi ja perusjärjestelmän logiikka toimivat. Esimerkiksi jos huomataan että perusjärjestelmässä on virheellisesti työsuhde (henkilöä ei ole todellisuudessa ollutkaan työllistettynä) niin HR-perusjärjestelmään virhe korjataan, mutta jos luvut on tuolla perusteella jo aiemmin raportoitu niin usein lukujen halutaan pysyvän samoina, eikä niiden haluta muuttuvan jatkuvasti vielä vuosien päästä.

Nuppiluku – ja FTE laskelmat saattavat olla monimutkaisia tarkalla tasolla ja onnistunut projekti vaatiikin usein syvää HR-datan käsittelyn ymmärrystä.

Ota yhteyttä myyntiimme, jos HR – dataan liittyvät asiat mietityttävät!

myynti@readysolutions.fi

ADMM esittely

ADMM – esittely

Toteutimme Savon Voimalle konseptiimme perustuen useita koneoppimisen (ML) ratkaisuja. Mitä tällainen konsepti sitten pitää sisällään?

 

Metadata kaiken keskellä

Uskomme vahvasti siihen että datan jäsentäminen tapahtuu metadatan avulla ja pelkät faktat eivät sinänsä kerro paljon. Haluamme konseptillamme tuoda käyttäjien nähtäville laajan kokoelman erilaista metadataa kehitetyistä ML – ratkaisuista, jotta niitä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa.

Metadatan lisäksi tarvitaan käsitemalli eli ylimmän tason kuvaus erilaisista asioista, joita konseptiin kuuluu.

 

Käsitemallimme

ADMM eli analytical data mining mart on data mart, jonka avulla voidaan tuottaa ML – ratkaisuja liiketoiminnan tarpeisiin.

ML – ratkaisun lopputulos on score, joka voi olla esimerkiksi todennäköisyys tai sitten ehdollinen odotusarvo. Vain scoren hyödyntäminen liiketoimintaprosessissa tuottaa liiketoiminnallista arvoa, muussa tapauksessa hyöty jää jonkun ilmiön kuvailun asteelle.

Data Scientist tuottaa mallin, jolla pyritään tiivistetysti kuvaamaan jotain ilmiötä tai ennustamaan sitä. Malliin liittyy myös algoritmi eli laskukaava, jolla tulos tuotetaan. Algoritmi ei täysin vastaa tilastotieteen estimaattoria, joka sekin on laskukaava.

Käsitemallissamme kuvataa myös muita asioita, esimerkiksi käytetyt muuttujat ja niiden tyypit.

ADMM – toteutus

Olemme toteuttaneet ADMM – konseptiamme toistaiseksi yhdistelmänä Microsoftin Business Intelligence – teknologioita sekä avoimen lähdekoodin R – kieltä. Sinänsä konsepti voitaisiin hyvin toteuttaa muillakin teknologioilla.

Yksittäisessä projektissa dataintegraatiot tulevat viemään eniten aikaa, konseptiamme käyttämällä saadaan nopeasti valmis toimintamalli mutta jokainen ympäristö on tietolähteiden osalta erilainen.

 

Kysy lisää!

Jos haluat keskustella asiasta ja kysyä miten tällainen konsepti otetaan käyttöön, niin ota yhteyttä myyntiimme:

myynti@readysolutions.fi

+358451374850

HR raportointi ja tietomallit

HR – datan ymmärrys sekä hyödyntäminen on tärkeää kaikille isommille organisaatioille, alkaen pakollisesta viranomaisraportoinnista aina strategiseen HR-suunnitteluun ja linjauksiin suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin.

Alla olevassa kuvassa näkyy HR – raportointiin liittyvät peruskäsitteet. Yritys tallentaa työntekijän perustiedot kuten nimen ja osoitteen ja perustaa henkilölle työsuhteen (tai kyseessä voi olla myös alihankkijan henkilö), joka määrittää suurimman osan perustiedoista (dimensioista) raportointinäkökulmasta katsottuna. Huomaa myös että joissain tapauksissa on mahdollista, että työntekijällä on samaan aikaan useampi työsuhde voimassa saman konsernin eri yritysten kanssa. Työsuhteita on myös eri luonteisia, osalla työntekijöistä voi olla useita lyhytikäisiä määräaikaisia työsuhteita saman vuoden aikana.

Onnistunutta HR-raportointikehitystä varten on oleellista ymmärtää tämä prosessi ja siihen liittyvä tietojen tallennus  HR-perusjärjestelmässä. Työsuhteen tarjoamat perustiedot liittyvät työajan tallennukseen, poissaoloihin ja palkanmaksuun työntekijälle.

HR raportoinnin tarpeet vaihtelevat liiketoiminnan luonteen mukaan. Alla olevat metriikat täyttävät yleisen perusraportoinnin tarpeen HRlle.

1. Työsuhde

  • Henkilömäärä      (aktiivisten työntekijöiden määrä)
  • FTE-luvut               (työntekijöiden määrä täysiaikaisina työntekijöinä -full time equivalents)
  • Vaihtuvuus             (yrityksestä lähtevät työntekijät ja uusien palkkaaminen)

2. Maksut työntekijälle

  • Työntekijän/työtunnin keskimääräinen hinta
  • Ylitöiden määrä ja hinta

3. Poissaolot, lomat ja työaika

  • Poissaolojen määrä ja keskiarvo eri työntekijäryhmissä
  • Kertyneet lomapäivät
  • Työajan seurannasta projektikohtainen työtuntimäärä, eri tehtäviin käytetty työaika

Tämän lisäksi HR raportointiin voi kuulua esimerkiksi rekrytointiprosessiin liittyviä asioita (kuinka pitkään menee uuden henkilön löytämiseen), henkilöstökyselyt (työtyytyväisyys) ja koulutuspäivien määrä ja kustannukset.

Yleiset ryhmittelevät tekijät (dimensiot) HR datalle ovat sukupuoli, ikäryhmät, työsuhteen vakinaisuus/määräaikaisuus, erilaiset maksu/kompensaatiotyypit kuten peruspalkka, bonukset, luontoisedut ja työntekijä-esimies hierarkia sekä kustannuspaikka-hierarkia.

Alla on esimerkki loogisesta tietomallista, josta saa johdettua yllä luetellut metriikat. Yleensä kaikki tiedot linkittyvät työsuhteeseen ja henkilöön. Raportoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää että myös muutokset työsuhteen tai henkilön perustietoihin tallentuvat ainakin raportointia varten. Yleensä jo HR-perusjärjestelmä tallentaa nuo muutokset, mutta aina näin ei ole ja silloin tallennus on tehtävä HR-raportointijärjestelmässä (HR DWssä). HR-raportointitietokannan fyysisessä toteutuksessa on yleensä tarpeen tehdä omat taulut FTE-luvuille, henkilömäärille, sekä käyttää teknisiä voimassaolopäivämääriä työsuhteen ja henkilön perustietojen muutoksien tallennukseen.

Yllä on kuvattu lyhyt johdanto HR – datan maailmaan.

Ota yhteyttä, jos HR – data sekä prosessien kehittäminen datan avulla kiinnostavat!

myynti@readysolutions.fi